14.11.2012

Sinä näet sen kaiken minussa mitä ei kukaan toinen rakasta

Oivoi, en viikonloppuna ehtiny postailla yhtikäs mitään. 
Lauantaina en ees muista mitä tein tai mitä tapahtu.
Sunnuntaina oliki isänpäivä, olin kotona ku meille tuli tyyliin koko suku kylään ja illalla olin iskällä.
Sunnuntain ja maanantain välinen yö meni Johanneksen evankeliumin referoinnissa, joka piti palauttaa jo perjantaina, mut pyysin lisäaikaa ja sain sitä maanantaihin ja tietenki se piti jättää sitte viime tinkaan.
Mut sain kuitenki 8- siitä, et oon ihan tyytyväinen.

Mulla on tullu ihan älytön ikävä kaikkia halsualaisia kavereita kohtaan, varsinki kaikkia niitä, joitten kans en oo ollu tekemisissä oikeastaan ollenkaan 9lk:n jälkeen. 

Lisäks mulla alkaa olla jo aika ikävä Nitaaki. Kemmasta ku ei enää pystykään vaan soittaa ja kertoa kaikkia poikajuttuja yms. Oon kans kyl aika onnellinen, et meidän välit on parantunu ihan huisisti, vaikka oltiinki tositositosi hyvissä väleissä ennenku se lähti. Hassua ku ei oo tullu riideltyäkään kertaakaan. Sen jälkeen ku Nita lähti, niin sitte vasta ymmärsin oikeesti et kuinka tärkeä sisko se onkaan mulle. Vois melkeen sanoa, että se on tärkein mulle meidän perheestä. Sille voi oikeesti kertoa aivan kaiken. Oon hehkuttanu tätä asiaa varmaan tuhat kertaa täällä blogissa, mut ku se on ihan tosissaan mulle tosi tärkeä, et haluan kertoa siitä. Ja tätä kautta Nitaki näkee, et mitä aattelen siitä. (:
Nyt vaan ootellaan, et tulis joulukuu, ku se pääsee jouluks kotia.
Ja lisäks ootan ihan himona huhtikuuta, ku mennään äitin kans kahestaan Espanjaan ja samalla kävästään viettämässä ainaki yks yö Portugalissa, jeeeij!

Uijuijui, ja 11.12 lähen Helsinki-Tukholma risteilylle! 
Kunnon maailmanmatkaaja mustaki tulee. : D

Niiin. Ja kai mulla on yks pikkunen poikajuttuki. Tai siis ei mulla oo juttua kenenkään kans, mutta pieni kiinnostus on herännyt erästä poikaa kohtaan. En olis ikinä uskonu, et tykästyisin tähän henkilöön, mut alitajunnassa se on ollu jo kauan aikaa ja nyt sitte myönsin sen itselleniki. Aluks päätin, etten kerro kenellekään tästä näin alkuun, paitsi korkeintaan Nitalle. Mut kyllähän mun piti sitte tietenki Rossolle kertoa, koska en vaan osaa olla kertomatta sille, ku se aina osaa auttaa mua näissä asioissa ja se tsemppaa ja antaa hyviä vinkkejä. (: Ja lisäks se itekki tietää tän henkilön aika hyvin. Ja niin kauan ku en seurustele tai säädä tämän henkilön kanssa, en aio kertoa hänen nimeään. : D Tai no, emmä varmaan ehkä välttämättä ikinä saa sitä kiinnostumaan itestäni. Tai jos se koskaan huomaa, et oon olemassa. Tai siis kyllähän se tietää et oon olemassa, mut sillain. 

Joo, eiköhän siiinä oo tekstiä nyt vähäks aikaa.

: Nea


2 kommenttia:

Josefiina T kirjoitti...

ikävä ! <3 hitsinhitsi ku teillä oli ne bänditreenit tänään, en tiiä kertoko rosso mutta olin kaustisella ja aattelin että jos oltais menty syömään jonnekki yhessä mutta teillä tosiaan oli harkat :(

Nita kirjoitti...